Olin unohtanut julkaista helmikuussa kirjoittamani tekstin, joten sen julkaisin tänään. Tässä jatkoa siinä tekstissä oleville asioille. Asiat ovat edenneet viime päivityksestä, tosin ei parempaan suuntaan. Nyt minulla on virallinen päätös lastensuojelusta... Ei oota tuli, eli ei apuja odotettavissa mistään. Lastensuojelun alkaessa tutkimaan tilannettamme, menetimme ainoan suojaverkon, joka väistyy mikäli lastensuojelu tulee mukaan kuvioon eli jäimme nyt lapsen kanssa tyhjän päälle. Itse jäin sairaslomalle, syynä pitkittynyt unettomuus. Sairasloman aikana on selvinnyt, että olemme taloudellisesti kusessa, koska väsymyskuukausina olen onnistunut sössimään laskujen maksun jotenkin tavalla jota en vieläkään käsitä. Ilmeisesti väsyneenä ei onnistu edes laskeminen oikein. Olemme rampanneet lapsen kanssa poliklinikoilla, jos jonkin valtakunnan tutkimuksissa, koska lapsen veriarvo verikokeissa heitti todella pahasti. Koulusta painetaan päälle, koska emme ole saaneet päätöstä kuntoutuksen jatkosta, sekä muutenkin lapsen tilanne huolettaa oppimisvaikeuksien takia. Lisäksi on runsaasti poissaoloja, kiitos kaikissa testeissä ja lääkäreillä juoksuista.
Äitini tilanne on säilynyt suhteelllisen samana, nyt tosin menossa tyynempi vaihe eli harhaisuus ei ole niin niskanpäällä kuin viime aikoina on ollut. Harhaisuusvaiheen aikana hän kävi lääkärillä (muusta kuin mielenterveys asiasta), ja oli kertonut näkemyksensä maailman menosta. Siitä huolimatta lääkäri ei nähnyt tarpeelliseksi lähettää häntä mihinkään konsultaatioon.
Herää kysymys, kuinka pohjalla ihmislapsen pitää olla, että saat apua lastensuojelusta. Vai onko tämän päivän ainoa apu se, että odotettaan, koska vanhemmat ottavat pohjakosketuksen ja huostaanotto jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Itselläni tuo pohjakosketus ei taida olla kovin kaukana, sillä unettomuuteen määrätyt unilääkkeetkään eivät katkaise ajatuksen virtaa, eivätkä näin ollen ole auttaneet unettomuuteen. Tällä hetkellä selvittelen vapaaehtoiseen edunvalvontaan pääsemistä. Sillä en ole millään valtakunnan tasolla kykeneväinen hoitamaan raha-asioitani, koska en kykene hahmottamaan missä mennään ja mitä pitäisi maksaa. Nyt voisin sanoa, että on tullut tutuksi tilanne, kun aivot tilttaavat....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti